että tällainen päivä. perjantaiksikin kutsuttu. mitä siitä, että pikkuherra tipahti ensikerran sängystä? mitä siitä, että keijukorva pissasi siihen samaiseen. ihan vain huvikseen. ja me ei taideta saada petaria ihan heti sisälle. tiedättehän, miten ihanne tuollainen on kotona, jossa on pihalla kylmä vesi...
mutta on paljon muutakin ollut. tapetinpaloja lattiat täynnä. ja pikkuherran suu. tiedättehän päivät, jolloin mieluummin keskittyy kaikkeen. ja tilanteita syntyy. lapset menee siinä ohella. ei jaksa joka hetki olla niin läsnä. tänään oli sellaista. minulla.
ja pöytä sai taas valkoista kantta. ja kaikki on kesken ja laatikot keltaisia ja maalin valumia ja olisi kiva jos joskus jotain valmista myös. eikä oo kakkupäivä edes. ja mitä huomenna ja on selkä jumissa ja väsy. minä taidan nyt laittaa lisää kynttilöitä. eriväriset kivet joutavat taas syksyksi terassille. ihana katsella tuikkuvaloa ja ajatella niitä tähdiksi. että ikäänkuin olisivat saavutettavissa. ne edes.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti