juhlahumua

kauan odotettu päivä koitti viimein. neidin nimipäivä. vaikkei meillä sen kummempaa ohjelmaa ollutkaan. lounasvieraat peruuntuivat. vaikka neiti oli valinnut niin ihanan ruokalistan. perunamuusia. porkkanoita. lihaa. jotenkin suloinen valinta. koska emme yleensä koskaan tee muusia. lapset rakastavat porkkanoita keitettynä. jättävät mielellään perunaakin pois, että mahtuisi enemmän porkkanaa.

oi sitä onnen määrää. aamusta heti kirjalahja. monta hauskaa runoa. aamupalapöydässä odotti viesti isältään. iso karkkipussi siinä seurana. posti olikin eilen tuonut onnitteluja. itse valittu ruoka. ja kotia tullessaan isä oli hakenut pienen kimpun. ja vielä illalla mummolaan jäätelökakkukaupan kautta. itse valittuna. 

vaikkei epäonneltakaan voi välttyä. otsa punainen ja kohta ehkä musta. sen verran komea oli kolaus. ja kun ihmettelin sitä itkun ja valituksen määrää. kysellen, mitä on tapahtnut. neiti vastaa itkun keskeltä "sukelsin". tyyppi harjoittelee uimahyppäämistä sängyssämme. ja otsa siinä sängynlaitaan kolahti. raukka. nyt jo unessa. silityksen ja tytöntylleröisen saattamana.

virkaten

oi, miten ihanaa on joinakin päivinä antautua koukutukseen. mennä vain sinne, minne koukku ikinä johdattaa. tyttärelle tein pyöränsäväriset sisätossut. kun puupyörä on taas talvisäilössä sisällä. sillä saa ajella ainakin pikkuveljen päiväunien aikaan. ainoa ongelma on se, ettei vielä olla keksitty lopullista versiota pohjaan. liukuesteet pitäisi saada kohdalleen! jossakin olen nähnyt sitä "jarrunestettäkin" myytävän. nyt mietitään vielä.

ja nopea virkkaus on niin kovin mukavaa. tässä sujautin talvikuosisemman kynnysmaton kesäisen tilalle. vielä on kulmat kurtussa, sillä tein hieman pienemmän tuon päällisen. eiköhän se elä sen verran.. tosiaan valmiina sen neulasin kiinnin ikean edulliseen kynnysmattoon. tässä on mielestäni oikean kynnysmaton tunnelmaa. että tervetuloa, astu sisään. tässä talossa totisesti virkkaillaan.

tänään on jo torstai. toivon päivä. huomenna alkaa odotettu viikonloppu! mukavaa loppuviikkoa, te kaikki. nauttikaa tästä säiden nopeasta vaihtumisesta. todellista luonnon draamaa!

hau-hau!

WUH-WUH!! miten teidän mielestä koirat sanovat?! hau hau, vai wuh wuh? vai jotain muuta. minä haluaisin tietää, mitä Ninja-koira sanoo, kun saa pampusta! sen verran järeä on koira. ja sen verran järeä tuli tästä purupampustakin. pelottaisi, jos en tietäisi omistajaansa sekä koiraa yllättävän leppoisiksi kavereiksi.

virkkasin sitten nauhasta onton lelun. kengännauhoista, tietty. niinkuin meilläpäin on tapana. toivon, että se kestää leikeissä. nopeastihan tuollainen valmistuu, vaikka tekisin pahvilaatikollisen joskus. kun tätä tekemistä on muutenkin niin vähän.

p.s joulublogi varovasti tänään avautui. sivupalkissa linkki. katsotaan, miten saisin siitä yhteisen paikan keskustella joulusta...

tööt

jos on valmiiksi todella väsynyt. ja ensimmäiset askeleet tuntuvat vaikeilta muutenkin. on parempi istua kotona ja virkata. muuten voi väsyä kokonaan. niinkuin minä tänään. vaikka aamulla olinkin virkannut itselleni uudet tossut.

muottiin muotiin

mukavinta just nyt. virkkaus. miten voikaan olla parantavaa nähdä lankojen muotoutuvan koukun avulla joksikin, jota tarvii. ja joksikin, joka tuo iloa. minulta kysyttiin, miten jaksan innostua virkkaamisesta aina vain. jo monta vuotta. ja tässä se syy. aina löytyy vielä jotain, jota en ole kokeillut. ja nyt syysjaloille saan lämmittävät sisäkengät. kunhan varsi pitenee ja toinenkin ilmestyisi. 

meidän neiti sai lahjaksi barbin. oli pakko valehdella, että päällä ollut mekko on yöpaita. hyvä kun pyllyn peitti. eikä nykyään niihin pikkareita laitella. ennen oli sentään pientä siveellisyyttä. niinpäs äkkiä tein yhdet päivävaatteet jo. me emme mene muottiin emmekä muotiin. me olemme tällaisia tavallisia vain. missä sattuu vaatteissa. mutta silti mukavinta on se. että itse voi luoda sellaista, mistä pitää kuitenkin.

tänään olin onnellinen monta kertaa. ja kaikkea muutakin. pitkästä aikaa sain hien pintaan metsähommissa. ei niitä vain kauaa jaksa kerralla. ehkä joskus koko pihapiiri sellainen, missä viihtyy.

pe-su

minä laitan kynttilät palamaan. minä etsin turvallista oloa. minä käperryn ajatuksiini. minä nautin syksyisestä luonnosta ja pimeästäkin jo. minä mietin asioita ja minä tapaan ihmisiä. minä mietin sitä, miten itse jaksaisin. ja silti kokoajan tässä ympärillä ihmiset. läheiset. rakkaat. ja minä olen heissä ja he minussa.

sillä tällaisia viikonloppuja me tarvitsemme. oleskelua. olemista. pitkiä unia. ja nenänpäätä kirpsauttavia ilmoja pihalla. se tuntuu hyvältä. tehdä asioita, jotka tuntuvat mukavilta ja tärkeiltä. me nautimme kotona myös. ei täällä tarvitse olla enempää kuin on. minun eikä muiden. ei niidenkään, jotka viipyvät hetken tai pidempäänkään. 

ja minä haluan nauttia monta kuppia maitokahvia. ja monesti juon taas teetä. ja siitä tietää syksyn alkaneen. että teekannu melkein kokoajan lämmössä. ja vielä kupillinen menee. ja lämmittelen syksyisiä sormiani lämpimän kupin ympärillä. valitsen kuppini fiiliksen mukaan. sellainen minä olen. haluan antaa itselleni vapaata. haluan antaa itselleni erilaisia minuushetkiä. ja se on mukavaa se.

syksypoika

pikkuystävämme saa ensimmäisen syksynsä kunniaksi sienihelistimen. voin kertoa, miten sen saa tehtyä. jos joku teistä haluaa sellaisia väsätä.

tarvikkeet:
villalankoja
kulkunen (minä käytän isoja koristekulkusia, niissä on isompi ääni vanun keskeltä)
muovia (esim karkkirasian kansi)
virkkuukoukku
nauhaa

1. aluksi etsitään mukavan värisiä lankoja ja virkkuukoukku numero 7. tehdessä kolmella langalla kerralla
2. aluksi luodaan 5 ketjusilmukkaa, jotka liitetään yhteen piilosilmukalla
3. sen jälkeen tehdään hattu, vähitellen lisäillen silmukoita. väriä voidaan vaihtaa, joko kaikkia kolmea lankaa kerralla. tai kuten minä tein, yhtä kerrallaan.
4. kun hattu on tehty, leikataan hatun pohjan kokoinen pala muovista (esim. irtokarkkilaatikon kannesta). 
5. sitten kavennetaan hatun alalaitaa jokatoinen silmukka sisään. tai vaihtoehtoisesti joka kolmas. riippuen langan paksuudesta
6. laitetaan hattuun vanut, kulkunen sinne sisälle (jos halutaan helistin, eikä "pelkkää" pehmolelua) ja sitten vielä muovikiekko
7. virkataan jalka. virkkasin sen tavallisilla kiinteillä silmukoilla. hattuun otin vain takimmaisen langan silmukoista.
8. kun varsi on sopivan mittainen, täyttö ja kavennus
9. sitten pujotetaan koristenauha hatun juureen ja kiristetään. näin vanu varresta ei pääse valumaan vähitellen hatun alapuolelle..
10. koekäyttö!