keskiviikko 22. kesäkuuta 2011

mielikuvia vain. ei oikeita ollenkaan.

ei onnistu kuvien lataaminen. aina ei onnistu mikään muukaan. mutta pikkuherran löytää siitä huolimatta aina eri paikasta, kuin mihin hänet jätti. 

ja sitäkin ehdin tänään pohtia. että varjo on aina erilainen kuin oikea tilanne. sillä potkasin itseäni varjokuvassa, vaikka oikeasti käsi ja jalka olivat kaukana toisistaan. sellaisia ovat myös jutut. jos jotain tapahtuu, niin vähitellen juttu on muuttunut ihan erilaiseksi kuitenki. sellaista se on elo.

tiistai 21. kesäkuuta 2011

tosi sopivat!




turha yrittää äidin väittää kenkien olevan liian pienet. sillä tyttäreni sanoo, että ne ovat tosi sopivat. ajatella. jos itsekin osaisi ajatella noin. ku elämä puristaa ympärillä. että tämä tilanne ei ole pelkästää sopiva minulle. vaan tosi sopiva. näkisi vaikemmankin ajan tärkeänä. vaikka ei sen puoleen, tuskin neitikään näillä tarpoisi kilometritolkulla. pian kaipaisi väljempiä kenkiä hänkin.

maanantai 20. kesäkuuta 2011

maanantaiprinsessa


siitä on reilu vuosi kun sukulaistytöillä oli prinsessajuhlat. ja tietty pojat oli sitten viittoineen kaikkineen prinssejä. innostuttiin siskon ja kälyn kanssa järkkäämään lastenjuhlat. ommeltiin puvut lapsille. helppoja herkkuja, pikkuleipien koristelua ja kruunut. ongintaa ja lauluja.


nyt vähän jo rikkoutunutkin puku löytyi kaapista, kun aloin etsiä neidille päivävaatteita. kovasti se oli pitkän tauon jälkeen mieleen. ja näin arkiviikkoni alkoi prinsessan seurassa. arki vain erilainen kuin satu. pikkuprinssi unilla. ja toivotaan, ettei prinsessa sitä herätä. osaa sen nimittäin aika hyvin.


mutta tämä mekko on niin helppo tehdä, että tällaisia roolivaatteita voisi olla joka tytöllä ystävillekin asti. yläosan voi tehdä yhdestä tai kahdesta trikoopalasta. ja alaosa valoverhosta, joita saa kirpparilta todella "vie-pois-hintaan". tämän voi hurauttaa vaikka pelkällä saumurilla, sillä se kestää perusleikit kuitenkin. ja kuten huomaatte, menee pitkään! prinsessaista viikkoa kaikille.

sunnuntai 19. kesäkuuta 2011

maistelua ja muisteloa


minä halusin viedä perheeni yllätykselle. harmitti vain, että mies sattui aamulla lukemaan lehdestä jutun. siinä kerrottiin uudesta jäätelöbaarista. enkä malttanut olla paljastamatta, että juuri sitä olin suunnitellut. luomumaidosta tehtyjä jäätelöitä. aitoja makuja. neiti sai melkein itsensä kokoisia lakuja jäätelöannokseensa.


kahvi oli parempaa kuin aikoihin. minun lemppariani oli vihreätee-jäätelö. mieheni piti lime-vaniljasta. neiti taisi rakastua suklaakastikkeeseen, johon dippaili viinirypäleitä ja banaaninpaloja. tuli sellainen olo, että pitäisi matkustaa uusiin paikkoihin enemmänkin. kokea ja maistella yhdessä. muutakin kun arkea.


aamulla taas arki. toisaalta minua viehättää tällaiset sadepäivät. saa rauhassa keskittyä elämään. tällaisten touhukkaiden viikonloppujen jälkeen se tuntuu erityisen mukavalta. ainakin maanantain puoleenpäivään saakka! mukavaa tulevaa viikkoa kaikille.

lauantai 18. kesäkuuta 2011

muistan


löysin koneelta vanhan tietokonepiirustukseni. 
olin unohtanut senkin ilon. 
sillä onhan elämässä niin monenlaista, 
joka tuo hyvää oloa. 
esimerkiksi:

-vihreäksi vaihtuvat liikennevalot
-piharuusujen tuoksu
-nukkuminen todella myöhään
-tähdet
-se, että suomi on pitkä maa
-vanhan ystävän syntymäpäivän muistaminen vuosienkin jälkeen
-vanhan kuitin löytyminen
-tulen syttyminen kiukaaseen
-vanhan muiston esiin pomppaaminen
-pinkki

-kaivata toista vuodenaikaa
-vanhaan vaatteeseen mahtuminen
-jonkun vanhan esineen löytäminen
-pukeutuminen vaatteeseen, jonka on taskussa rahaa
-juuri sopivaan aikaan tuleva puhelu
-tulla kotiin, ja molemmat lapset nukkuu
-maistella ruokaa, jonka makua ei osaa kuvitella
-ymmärtää vitsi väärin. nauraa sille silti. ja joskus nauraa uudestaan, ymmärtäessään oikein
-kierrellä kuumana kesäpäivänä viileässä kaupassa
-auton ilmastointilaite

-teltassa nukkuminen
-tavata ystävä vuosien yhteydettömyyden jälkeen
-lukea vanhoja kirjeitä
-istua iltaa, vaikka tietää aamulla väsyttävän
-kokeilla jotain uutta käsillätekemistä
-luulla inhoavansa jotain, ja huomaankin nauttivansa
-pianonsoitto
-muiden soittimien soitto
-yllättää joku mieluisesti
-vaihtaa huonekalujen järjestystä

-arkionni

perjantai 17. kesäkuuta 2011

kasvupaikka


näkökulmat ovan siinä mielessä jänniä. että ne saattavat muuttaa asiat kokonaan toisenlaisiksi. että vaikka kuvitteliski. niin huomaa sen ihan turhaksi. ja pelotkin monesti suurempia kuin totuus. ja aina puhutaan niin paljon olettamuksista. itsekin niitä kylvän. ja sitten huomaan olevani väärässä. ja joskus ajattelen itsestäni rumemmin kuin kukaan muu. sellaisten päivien jälkeen on ihana kuulla kauniita sanoja.


meille tullaan vaaleanpunaisten lubiinien kutsumana. meidän perhe asuu täällä.  meidän perhe on muotoutunut tällaiseksi. meillä on erilaisia tapoja. jotkut niistä ovan ihania. ja joistakin toisista taas on vaikeaa yrittää kasvaa eroon. kaikki perheet ovat siinä mielessä samanlaisia. että kaikissa kipupisteet. ja asiat, joita itse tai muut arvostavat. välillä minä olen onnellinen perheestäni. välillä kaipaisin jotain ihan muuta. sellaista keveämpää.


ennen yötä vesisateinen taivas oli kaunis. taivaalla on niin kovin monenlaiset kasvot. ja ilma vaikuttaa niin kovin paljon siihen, millaisina asiat näkee. että tavallaan taivaan värit vaikuttavat siihen näkökulmaankin, millä katsoo asioita. tänään minä olen saanut olla mukana sekä ilossa ja surussa. molemmat muuttavat näkökantaa. ja siinä käsikädessä ollessaan, se saa asiat erilaisiin mittasuhteisiin. ja se pitäisikin aina muistaa. mikään ei kestä aina.

torstai 16. kesäkuuta 2011

hiljaisuus


minä etsin tänään mustia kenkiä. minä en löytänyt mieleisiäni. lankkasin vanhat kenkäni mustiksi. pidän niistä. ne ovat niin pehmeät. minun käteni tulivat vähän mustiksi myös. ja vaikka kävimme tänään kahvilassakin syömässä jäätelöä. niin jotenkin en osaa nyt kirjoittaa siitä.


olen soittanut tänään paljon pianoa. kun osaisi soittaa niin, että se saavuttaisi sydämiä. sillä musiikki on meille niin monille tunteiden kieli. taidekin. monenlaiset kuvat. ne auttavat meitä ymmärtämään enemmän itseämme. joskus jopa auttavat löytämään tietä toisiemme luo.


kun aurinko laski. se heitti varjonsa pianon koskettimiin. se oli herkkä hetki. sillä olin melkein yksin silloin. ja vasta valokuvasta huomasin. että pianossa on pieni lovi. elämässä sattuu niin monenlaista. enkä minä osaa jatkaa nyt enempää.