minä laitan kynttilät palamaan. minä etsin turvallista oloa. minä käperryn ajatuksiini. minä nautin syksyisestä luonnosta ja pimeästäkin jo. minä mietin asioita ja minä tapaan ihmisiä. minä mietin sitä, miten itse jaksaisin. ja silti kokoajan tässä ympärillä ihmiset. läheiset. rakkaat. ja minä olen heissä ja he minussa.
sillä tällaisia viikonloppuja me tarvitsemme. oleskelua. olemista. pitkiä unia. ja nenänpäätä kirpsauttavia ilmoja pihalla. se tuntuu hyvältä. tehdä asioita, jotka tuntuvat mukavilta ja tärkeiltä. me nautimme kotona myös. ei täällä tarvitse olla enempää kuin on. minun eikä muiden. ei niidenkään, jotka viipyvät hetken tai pidempäänkään.
ja minä haluan nauttia monta kuppia maitokahvia. ja monesti juon taas teetä. ja siitä tietää syksyn alkaneen. että teekannu melkein kokoajan lämmössä. ja vielä kupillinen menee. ja lämmittelen syksyisiä sormiani lämpimän kupin ympärillä. valitsen kuppini fiiliksen mukaan. sellainen minä olen. haluan antaa itselleni vapaata. haluan antaa itselleni erilaisia minuushetkiä. ja se on mukavaa se.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti