maanantai 14. helmikuuta 2011

pirteyttä pirttiin ja potilaalle




päivä ystävyydelle. päivä rakkaudelle. tai ajatus. harvoinpas sitä koko päivää jaksaa olla ystävällinen tai rakastaa. vaikka haluaisi leijuakin näissä pilvilinnoissa. mutta ihminen on mikä on. ja siksi pettää, vihaa, tuskastuu. hermostuu ja raivoaa. on välinpitämätön tai ajatuksissaan ei ole läsnä kuitenkaan. voihan sitä silti ystävä olla. rakastava ja rakastettukin.

herra lähti käymään terveyskeskuksessa. monta tuntia sai odotella vastaussoittoa, mutta sai sairaanhoitajalle ajan kuitenkin. saa siis sairaslomaa. olla vastaanottajana kerran siis itsekin. ja minä olen yrittänyt olla mieliksi. monesti silti epäonnistunut. tehojuomaa tein blenderissä kuitenkin. viinimarjaa ja tyrniä.

ja sitten tällaisen tikkataulujakkaranki. kerta se tykkää mustasta. aina sanoo "musta musta on must!" ja sille pitää vastata "niin mustaki." aika kuiva juttu. elää kuitekin vuodesta toiseen. kello on puolipäivä. vaikka tuskin pääsemme neljän tunnin päästä yöunille. hullua muuten, ettei sitä puoleltapäivin oo oltu puolta päivästä vielä hereillä.

nyt meen laittaan eilisiä mikroon. keijukorva nukahti jo ajat sitten päiväunille. silläki rytmit ihan sekaisin. pikku-ukko kurkkii vaunulelua ja radiossa uutiset. mukava aurinkoilma pihalla. ehkä sitä tarkenee tonne pakkaseen tänäänkin. tällainen elohetki täällä meille. mitä teille kuuluu?

2 kommenttia:

Anne kirjoitti...

Hei, tosi hyvä idea olis virkata tuollaiset jakkaran päälliset ku meidän jakkarat vähän päässeet kulumaan! Tartteepa tulla teille oppitunnille, muuten en osaa :P

larppa aliisa kirjoitti...

tulehan.
nuo on virkattu lopuksi jalkoihin kiinni.