tiistai 14. kesäkuuta 2011

huomenta


joskus aamut ovat kivoja. vaikka olisi sellainen pikkutyttö, jonka harrastus on ensin herättää muut. ja sitten itse nukkua pitkään. silti nautimme kovasti hitaasta heräilystä. sen jälkeen ku alkujärkytys oli kaikonnut. siis järkytys siitä, että uni jäi itsellä kesken.


pikkuherralle katamme ruoan lisäksi leluja. tärkeintä kai, että oppii pöydän ääressä istuessaan viemään asioita suuhunsa. siitä se ruokailuharjoitus alkaa. vaikka kyllähän keksit jo menee. ja maissinaksut. hassua, miten luontaista on lapsen itse oppia syömään. saa nähdä, jääkö hänelläkin kohta lusikka. isosiskohan aloitti kahdeksankuukauden iässä sormiruokailun. koska kieltäytyi itse lusikoista. ainoa huono puoli oli se, että puuro jäi tauolle. mutta on sittemmin palannut ruokalistalle.


kyllä. meidän aamupalapöydälle on taas kertynyt liikaa kaikkea. pari käsilaukkua.. (oho). ja pikkuherran lakkikin kätevästi rullalla servettirasian päällä. onneksi arki on keskeneräistä. tai puolittaista. ja silti useimmiten nautittavissa. hyvässä seurassa. mainiota tiistaita kaikille.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Rouvalla on kaunis ruokapöytä.

Iiris kirjoitti...

tuli mieleen, tuosta herättämisharrastuksesta,, ookko kuullu mitä hemmi oli tehny yks aamu? noussu seittemältä sängystä ja käyny laittamas aamupalan pöytään, leivätki "aukonu" paloiks, maidot kaikille lasiin ja muffinit. sitten yrittäny aapoa herätellä. ja menny ite takas nukkumaan. ja ku anksi oli myöhemmin heränny, olivat aapon kans vedet silmissä keittiössä nauraneet tomeralle pikkutytölleen.