tiistai 7. kesäkuuta 2011

kiitollisuutta ihmisistä


suhteellisuusteoria ja tarvehierarkia. siinäpä tämän päivän leppoisat ajatukset. suhteellisuusteoria-ajatuksiin kuuluu se, että olen tavannut paljon ihmisiä viimeaikoina. sillä en pitänyt asiakassuhdetta rengasliikkeessä tärkeänä aikuiskontaktina. vaikka valitinkin sedän sosiaalisista taidoista ystävälleni.


muut suhdeasiat ovat olleet paremmalla tolalla. lämmitellyt vanhaa ystävyssuhdetta. vaikkei se ollut ehtinyt viilentyäkään. äiti-lapsisuhteen olen kokenut olevan siinä, että lähes aina jompikumpi vaatii toiselta jotain. tai joku joltaki vähintään tässä kotielossa. ja vaikka hetkistä nauttisikin, aina on seuraavat kuviot kolkuttamassa. (kohta pyykit, muista kysyä se vessajuttu tämän tarinan jälkeen. ennen ruokaa käsienpesu...)


ja kun elämääni pohdin, tajusin asiani olevan hyvin. siis jos maslown kanssa on samoilla linjoilla tarpeistaan. harvemmin sitä pohtii alimpia rappusia. useasti sitä itsensätoteuttamisen kysymyksiä painii. ja toisinaan arvostuksen puutetta kärsii. aukoo ajatuksissaan itselleen päätä.


jos aamulla herää hetkeä ennen ku remonttimiehet ja lounasvieraat ovella. ja illalla ajalee kotiin kylästä, jossa saanut nauttia talonväen atimista, rauhallisesta yhdessäolosta. niin ei kai saunan lämpeämistä odotellessaan muuta voi, ku tyytyväisyydestä kehrätä. kokea, että ihmisrikkaan päivän on saanut. kiitän.

Ei kommentteja: