tiukkapipon nimipäivä

hyvää nimipäivääni kaikille. kaimoille ja muillekin. kivahan se olisi, jos kaikki olisivat onnellisia silloin, kun me laurat juhlimme. ja muut sitten meidän kanssa.

vaikka ei se niin juhlalta ole kokoajan tuntunut. yöllä heräsin kuivakurkkuisena ja nenätukkoisena. että pitikin, mutta toisaalta ei nyt ole suunniteilla mitään, mikä estäisi sairastelun.. sitä vain ei kotiäitinä pahemmin saa sairaslomia. työmäärä tuntuu entistä suuremmalta kipeänä. vaikka tänään on koneet olleet pyörimättä, eikä imurikaan ole nurkasta hihkaissut mitään ääntä.

mieheni ei tunnetusti pahemmin juhlista näitä päiviäni. tuskin muistaa tätäkään. vaikka eilen hain kaupasta uuden juhlamekon, ja sanoin että huomista varten. ja puin sen päälleni aamusta. tärkeintähäns se tietysti on, että itse muistaa itseään. näitä juhlia kun itselleen on niin vähän. ei vuosipäiviä, ei läksiäisjuhlia, niinkuin työelämässä. meinasinkin tänään kysäistä mieheltäni, että pitäisiköhän minulle läksiäisjuhlat, jos päättäisin lopettaa tän kaiken työn kotona:D mutta parempi kai se on olla haastamatta riitaa turhasta, kun niistä oikeistakaan aiheista ei meinaa ehtiä tapella tän pyörityksen keskellä.

mutta otti sitten mies ja lähti. vei keijukorvan uimahalliin. että saisin olla rauhassa. mitä nyt herne lötkötteli sylissä virkatessani itselle pipon. ei tarvi enää lapsilta lainailla valkoista pipoa. se kun tuuppas olemaan isopäiselle äidille vähän turhan tiukka. täältä tullaan, tuiskut. uusi pipo tiukasti päässä. ja sopivasti reikäkuviota, pääsee höyryt pihalle.

siispä innostan kaikkia ottamaan virkkuukoukut käteen ja mieleistä lankaa. tämänkin pipon materiaaleihin meni eilisellä pääntuuletusshoppailulla vain 2 euroa. ja toisen samanmoisen vielä virkkaa (siis jos ei laske niitä 7 muuta rullaa.... eikä keittiöjuttuja...)

voisinkin oikeastaan virkata tällaisen samanmoisen valmiiksi tulevia arvontoja varten.. muistakaapas laittaa vähän kommentteja. kun niillä pääsee osallistumaan arvontoihin!