kun auton mittari on näyttänyt neljääkymmentäneljää seisoessaa muutaman tunnin auringossa. ja vaikka ajeltiin ja päästiin varjoon, saatiin se parhaimmillaan laskemaan vain kolmeenkymmeneenkuuteen. sellaisen mielekkään, mutta voimat vetävän vierailun jälkeen tuntui ihanalta kotimittarin näyttäessä kolmeekymmentäkahta varjoastetta.
ja kotimme oli viileä sisältä. niinkuin aina on. että rannallelähtö kuitenkin jäi. vaikka eväitä valmistellessa ajattelimme samalla sittenkin syödä enempi kotona. ja täällä ollaan vieläki. tuulikone kuljettaa ilmaa. ja minä virkkasin. pitkästä aikaa! neiti sai kesäpipon. sillä se isompi kukkapipo katosi. taidan aloittaa pikkuherralle jotain vastaavaa. näissä tuulettuu pää, mutta vähän suojaavat auringolta kuitenkin.
jännä nähdä, millainen kesä tulee. että tuleeko se kolmas hellekesä peräkkäin. vai oliko ne hellepäivät tässä. millaisia säitä sinä toivot loppukesäksi?!
1 kommentti:
Minä toivon hellekesää, sydämestä. Sellaista, että voin jossain vaiheessa todeta istuvani varjossa ja tuntevani siellä itseni lämpimäksi ja tyytyväiseksi. Aurinko tuo minulle paljon energiaa, vaikka kevätaurinko hyväileekin minua eniten. (virkkaamasi lakki on todella kaunis. Toisella tavalla, mutta kaunis on virkattu tiskirättisikin, jonka sain paketin mukana. Kiitos, en ole vielä kiittänyt siitä. Se teki onnelliseksi. Se oli se onnellisen postin päivä.)
Lähetä kommentti