maanantai 11. huhtikuuta 2011

juhlavia arkihetkiä

 

minä kaipaan nyt värejä. minä kaipaan tunnetta siitä että elän. minä haluan ja voin löytää uusia väyliä. minä olen päättänyt vihdoin ja viimein päivän. ja kai se miehellenikin käy. pihakirppis! siitä olen unelmoinut jo pitkään. iso pihamme pöytiä täysi. tutut ja tuntemattomat kohtaisivat. vaihtasivat ylimääräisiä tavaroita. hyötyisivät toinen toisistaan. ja ehkä kaapit tyhjemmät kuin ennen kuitenkin.

nyt alkaa kaappien siivous. kaikki ylimääräinen pois. mutta vaikka sitä tavallaan on paljon. on monessa niin paljon muistoja. että jään vielä kiinni. mutta monta -voi niin monta- ylimääräistä kuitenkin. värejä ja valkoista ainakin. leluja ja tarvikkeita.

 
pääsiäinen pyrkii sisään. meillä jo ruoho kasvanut. itsehän en tehnyt muuta, kun valitsit astiat. se on kun mies rakastaa työntää käsiään multaan. istuttanut toissakesänä keijukorvan kanssa puitakin. nytkin taas suunnittelivat. vaikka puita muutenkin jo liiaksi mielestäni. mutta kaikilla meillä paheemme! ja tänään saimme pääsiäiskortteja. tuli vanhanaikaisen ihana olo. kunpa ehtisimme neidinkin kanssa vähän askarrella.

taidanpas keittää kahvit. nauttia lasten nukkumisesta. ja kahvin jostain värikkäästä kupista. toivotan sinulle ihanaa viikkoa. millaisia suunnitelmia sinulla on? mitä ajattelit tehdä lisääksesi onnellisuutta ja iloa?!


1 kommentti:

Vili kirjoitti...

Ankka ja lyhty on muuten saman värisiä.