keskiviikko 4. heinäkuuta 2012

käpertyä itsensä ympärille


käperrys. suoja kaikkea pahaa vastaan. muuttuminen pieneksi. tarvitsevaksi. regressoituminen. niin pieneksi, että joskus puhaltaminenkin voi kaataa. silittäminen säikäyttää. uni katkonaista ja lyhyttä. maailma liian peloittava paikka. omat polvet lähellä vatsaa kyllä voivat rauhoittaa. tiukka syli.


ja kohta taas saattaa kaikki tuntua paremmalta. omat jalat kantavilta. toiset siinä lähellä yhtä tärkeiltä kuin oma olo. tärkeämmiltäkin hetkittäin. joskus taas niin kovin pitkään kestävät nämä hetket. halu mennä kuoreen. piiloutua. suojautua. vaikkei uhkia ja turvattomuutta enempää kuin ennenkään. mieli vain herkempi. kaikki vähän puolittain koettua. ja silti toisaalta. liian isoina annoksina.


minullakin. vaikka tänään olisin halunnut mennä. kulkea. nauraa ja riemuita. mutta minuun käperryttiin. minulta sananmukaisesti imettiin voimia pois.  koko päivä. aamusta asti. eilisen unipäivän jälkeen. ja minä yritin lohduttautua. huomenna unipäivä jälleen. ehkä minä täytän itseäni suklaan sijaan väreillä. naurulla. käpertymisiä en halua itseltänikään kieltää. me jokainen tarvitsemme niitä.

Ei kommentteja: