sitruunatorttupäivä. sillä sainhan kylään -vaikkakin pikaisesti- ystävän, joka on syntynyt yhdeksän päivää minun jälkeeni. hän kutsuu minua ensimmäiseksi ystäväkseen. lupasin näyttää tyttärelleni kuvan hänestä, joka tulisi kylään. näytin kuvan, jossa olemme yhdessä, ehkä vuodenikäisinä, pinnasängyssä. olemme molemmat vanhentuneet kauniisti noista ajoista.
tänään oli muutenkin hyvä päivä. käytin vauvan neuvolassa napakontrollissa. se oli oikein kaunis. en jaksanut antaa punnita vauvaa. oli jo viikonikäisenä ylittänyt syntymäpainonsa, odottakoon seuraavaa neuvolaa. itseni toki punnitsin. neuvolan vaaka ei valehtele. se sanoi, että nyt on jo vauvan ja istukan paino hävinnyt minusta. lapsivesimäärä lienee sama kuin rintamaidon:D
illalla juhlimme mieheni suvun kesken anoppiani. voi sitä iloista puhensorinaa. eri huoneisiin syntyviä, muuttuvia kuppikuntia. lasten riemua. valokuviin sovittautumista. kakkuja, grilliherkkuja. ajatusten vaihtamisia. lauluakin. kielten sekamelskaa. suomea. ruotsia. englantia. mitäköhän kieliä puhutaan minun vanhetessa suvussani. moneenkohan maahan lapseni ja lapsenlapseni levittäytyvät. sillä maailma pienenee, välimatkat lyhenee. kaiken kehityksen keskellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti