tanska ja ruotsi pyrkivät jatkuvasti kotiimme. mikseiköhän suomalaiset innostu keksimään mitään kivoja pikkutavaraliikkeitä? ja kai sitä tavallaan ostaessaan kuvittelee saavansa hieman sitä iloisuutta. naurua ja kielitaitoakin. ettei olisi ihan niin synkkä juntti. totinen torvensoittaja. jotenkin sitä on helpompi ajatella muiden pohjoismaisten kokevan enemmän iloa, rakkautta, onnellisuutta, hyvyyttä.
vaikka ei se varmaan niin ole. mutta miettiessäni suomalaisuutta tulevat mieleen ennemmin sisukkuus kuin hilpeys. vakavuus kuin kepeät kansanlaululuritukset. tunnollinen työteliäisyys kuin rapujuhlat. vaikka eiväthän ne toisiaan aja pois. mutta jotenkin tuntuu, että muissa pohjoismaissa sellaista iloista riskinottokykyä. ei pelata niin varman päälle kuin kotomaassa. missä vuodesta toiseen yhä istumme aaltoihimmi. nostamme frankin huulillemme. enimmäkseen.
no jokatapauksessa en koe itseäni aina niin synkäksi. vaikka joskus kyllä. araksikin jatkuvasti. mutta minussa ja meissä kai kuitenkin sellaista leikkimielisyyttä. että kotimme ennemmin romuvarasto kuin avotakan kansi. sekatavarakauppa enemmän kuin sävysävyyn sisustettu. tietynlaista huvikumpumaisuutta. vaikka peppiä kuunnellessamme automatkoilla olen tajunnut senkin. että voihan sitä nauraa sille, jos joku leipoo pipareita lattialla. jos se ei ole omassa kodissa. ja lapsi joka on näsäviisas on ihan kiva sadussa. mutta kyllä minäkin kaipaan aikuisten rauhallisia kahvikeskusteluja.
mutta että värejä. tiesittekö muuten, että hemtex myy lankoja ja puikkoja ja virkkuukoukkuja. ja itiksessä oli vielä miinus nelkyt. kerta se lopettaa. olin jo hakenut osan lähihemtexistä, mutta täydensin varastoa syksylle itiksessä päivänä erään. tuo puinen virkkuukoukku kokoa 12 on lempparini. pikkuveli tilasi juuri mustan maton. taidan tehdä sen juurikin tuolla.
lasilyhdyn tekaisin eilettäin. kesäiltojen pimetessä rupean sytyttelemään eläviä tulia. tällaisen kätevän sai nopeasti laittamalla lasipurkin ympärille rautalankaa. tein siitä ripustuslenkin. ja sitten laitoin tekstiteippiä ympärille. tanskalaista rakkautta. meidän kurkkupurkit taitavat saada päällystyksiä tässä loppukesän ajan. ehkä näitä sytyttämällä kotiimme suorastaan tulvii lisää hilpeyttä, iloa, naurua, ja niitä rallatuksiakin. vill du dansa med mig?
1 kommentti:
Houkuttelevan näköinen lankakori. Ikävä omaa virkkuukoukkua ja lankoja, siellä odottaa rojujen seassa landella. Mä käynyt kurkkii drops designilla uusia ohjeita ja kovasti syyhyttäis taas päästä väkertämään jotain. Ehkä se on tää Walesin sadesadesade ainainen sade ja syksyinen hämäryys, synnyttää halun tekemiselle.Täältä en ole löytänyt oikein laadukasta lankakauppaa, ehkä en oo osannut etsiä. Kiva on käydä täällä kurkkimassa mitä sinne, kaikkea kivaa uutta otte saaneet aikaan, ja virkeitä lapsukaisia kurkistelee kuvista. ihana nähdä. terkkuja.
Lähetä kommentti