mieheni on tehnyt yönylitöitä sekä menneellä viikolla että nyt. ne yöt ovat meillä harvinaisia. ja siksi en oikein ole osannut tietää, miten niistä selvitään. nyt olen jo vähän oppinut. tiedän ensikerralla. leipätaikinat voi unohtaa. päiväunista kannattaa pitää kiinni. uusia asioita ei kannata välttämättä laittaa niiden päivien ohjelmaan. eikä mitään kannata pitää itsestäänselvänä.
sen sijaan ei kannata jäädä oleilemaan vain perhepiiriin. sillä seura antaa muita ajatuksia. ja aikakin menee sutjakammin. nyt sattui vielä syysloma. neiti sai serkkunsa yökylään. (ajatus oli ihana, mutta neiti oli niin hermostuksissaan, että ehkä todellakin olisimme tarvinneet kaksi aikuista..) ja niinpä teimme paljon tyttöjenjuttuja. koruja. pinnejä. askarteluja. isojenlasten leikkejä, pelejä. voi, miten odotankaan. että meillä oltaisiin jo vaikka 5-vuotiaita. olisi kyllä hienomotoriikkaa ja keskittymiskykyä h i e m a n enemmän!
3 kommenttia:
Tulkaa käymään.
Kun on seuraavan kerran moista, että saa ihan luvan kanssa lähteä perhepiirin ulkopuolelle.
En lupaa tarjota tuoretta leipää, mutta kaivetaan kaapista mitä sieltä löytyy.
Tänään maalasin tyttöjen kanssa. Melkoista touhua, mutta heillä se onni siitä tekemistä. Minullakin ilo seurata.
kiitos. olispa ilo! (kaikki luova on yhtä aikaa niin antoisaa, ja niin uuvuttavaa. huh:D )
Ihan Leena-tätinsä näköinen tuo tyttö! Ja aavuskan. Hurjaa!
Lähetä kommentti