meri on vapaa. niin kovin paljon vapaampi kuin aikoihin. ja se kirkkaus. ku aurinko loistaa siitä. ja ajelen saaristoteitä. lapset nukkuvat autossa. ekologiset päiväunet. kertakaikkiaan! mutta joskus äidit tarvitsevat hyvää musiikkia. jossa lasten tuhina tuo syvyyttä. ei ne soraääniä ole. ja tänään oli minun vuoroni ottaa vapaahetkeni meren äärellä.
enimmäkseen vietän aikaani maassa. korkeat pihakalliomme pelottavat minua. mutta en taas ole innostunut hirveästi kukistakaan. minulle luonto on enemmän sellainen elementti, joka elää omaa elämäänsä. ja minä väliin katselen ja tokaisen. taas on syksy. tuulee. taas on kevät. tuulee. taas on kesä. tuulee. ja talvi. kynttilöitä!
tavallaan minulla nytkin täysi työ ja tohina. pihaa pitää vielä hieman laittaa valmiiksi huomista kirpparia varten. tuotteita hinnotella. kaappeja kaivaa. ajatuksissaan elää mahdollisia jäähyväisiä. moneen tavaraan liittyy muistoja kuitenkin. vaikka pitäisi osata ajatella ne vain tavaroina. ehkä ne pääsevät paremmille paraatipaikoille jonkun muun tyhjemmässä kodissa. huomenna lisää elosta kirpparin keskellä. ja ensiviikolla -sen lupaan- taas virkataan ja touhutaan enemmän. oikein ikävä sitä eloa ilman kirppariajatuksia. vaikka näistä nyt nautinkin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti