kirjoitan muutaman sanan. käsi niin väsynyt jo. ja ehkä minäkin vähän. lapset nukkuvat. ja kivi on valmis. tai puunvuosirengas. tai minkä nimen antaisin tälle rakkaalle lapselle. jota niin monta tuntia väsäsin. ja käytin satoja kenhännauhoja. solmin yhteen saadakseni pitkää kudetta. ja sisäpuoli täynnä solmuja.
päällä ei solmun solmua. jos ei tietäisi palasista kootuiksi. luulisi uusiksi materiaaleiksi. sisällä vanhaa patjaa ympyrä. kohta menee koko komeus kokeilemaan pesukoneen neljänkympin ohjelmaa. kunhan edellinen kokeilu sieltä tulee ulos. tuotekehittelyä. jos lapsi tällaisen istuimen haluaa. sen pitää kestää keksinmurut ja pissavahingotkin sitten kai. siksi haluan konepestävän.
ehkä jonain päivänä näitä on minulla pino. ja oikeaan käteen teen leveämmän hihan. sillä hauikseni tulee kehittymään. mutta luonto, ojennan kädessäni tuotoksen sinua kohti. sillä nämä materiaalit olisivat herkästi olleet kuormanasi, ja nyt tämä tuote kestää vuosikaudet. tuskin maltan odottaa satutuokioita. jokaiselle meistä omanvärinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti