perjantai 9. syyskuuta 2011

sekavuussoitto


ihana syyspäivä. aamusta lötköttelimme vielä pikkuherran kanssa sängyssä. keijukorva on vihdoin oppinut menemään omaan huoneeseensa leikkimään. se tuntui helpottavalta. niinkuin sekin, että saatan käydä jo suihkussa lasten leikkiessä keijukorvan huoneessa. sinänsä äitiys on nyt helpompaa kuin koskaan. tai ehkä ensikuukauden olivat helpompia. vaikka olin kipeä, niin oli vain se pieni nyytti vieressä.

aamulla luimme eppu nuotion runoja. tulin hyvälle tuulelle, kun neiti kiitti jokaisen runon jälkeen. hän taisi todella nauttia. sen jälkeen musisoimme yhdessä. soittelin lapsille huuliharppua. aina tuli uusi toive. sitten kaikilla oli soittimet ja niin edelleen. joistakin päivistä jaksaa nauttia. tulee tuollaisia hyviä hetkiä. ja kohta taas pyöreä pöytä täynnä lounastajia. ja vieraita tässä on pyörinyt aamusta iltaan. ihanaahan se on. ihmiset siinä ympärillä,




iltavieraille tekaisin paria piirasta. suolaiseen laitoin vuohenjuustoa, tonnikalaa ja sipulia. makeassa herkuttelimme pähkinäisenmuropohjan päälle heitellyillä mustikoilla ja mansikoilla. minun tarvitsi vain leipoa. kahvit ja tarjottavat olivat hyppineet pöytään melkein itsestään minun ollessa seuraneitinä. tällainen flow jos olisi päivästä toiseen, minulta voisi kadota maa jalkojeni alta. yritän silti saada sitä kevyttä mieltä siirrettyä arkihuoliin. aamulla alkaa pihakirppis. nyt unikuviin.

Ei kommentteja: