perjantai 4. helmikuuta 2011

muistatko minut? kohdataanko jälleen?



onneksi takana on viikon viimeinen arkiyö. kohta pääsee taas viikonloppua viettämään. ja näillänäkymin siihen on rakentumassa mukavia elementtejä. perjantaista on tullut kakkupäiviä, mutta kun pakastin on niin kovin täysi. enpäs sitten leivokaan. ihailen vain karkkivärejä ja syön toisten tekemiä herkkuja..

tällaiset muistipelikortit teimme keijukorvalle. käytimme valmista muistipelipohjaa, jonka olin joskus ostanut varastoon. ja näteistä papereista leikkasimme neidille mieluisia muotoja. kettu. kissa. pillimuki. bussi. karkki. puu. sydän. enkeli.

näitähän on ihan hauska itsekin pelata. olen ajatellut joskus ne vielä kontaktimuovilla päällystellä, mutta ehtiihän sitä eläkkeellä!

meillä tämä oli joulunalusajan kalenterina. joka päivä tuli yksi pari lisää.. mutta päätimme valmiiksi, ettei saa olla liian jouluisia kuvia, että peliä voisi pelata ympäri vuoden. tämä on kyllä mukava tapa opetella sanoja ja muotoja. ja mukava tapa viettää perhehetkeä pienten lasten kanssa. kokeilkaa vaikka! hyvät viikonloput kaikille.

5 kommenttia:

Jope kirjoitti...

No kyllä nyt kakkupäivä on hyvää pitää vaikkei leipominen onnistuiskaan innostaa.

larppa aliisa kirjoitti...

veit sanat suustani. muttet tuota vieressä sulavaa runeberginkakkua:D

Anne kirjoitti...

Kiva idea tuo muistipelin askarteleminen!
Muun päässä ei tällaiset ideat synny... Olis hyvä omien lasten kans tehdä, kaikille mieluisia kuvia tosiaan mukaan. Mitenkhän onnistuisi jossain lasten kerhossa, toisi jatkuvuutta ja tuttuutta, ku itse tehtyjä leluja, ja pari kerhoa varmaan menis ennen ku valmiita, jaahas, täytyypä harkita :)

Anonyymi kirjoitti...

Laminaattori vois olla kätsä noissa muistipelikorttien muovittamisissa.. ei tartteis tosin paksua pahvia ollakkaan, menis vaikka normi paperi- tai kartonkiarkki ;)

-L-

larppa aliisa kirjoitti...

mietinki sitä laminaattoria silloin, mutta kun tässä talossa ei ole ominaattoria kyseiselle tavaralle.