tiistai 15. maaliskuuta 2011

viluinen kahvipannu


viimekesänä nautimme lähes päivittäin päivällisen terassilla. oli ihana kuljetella keittiön ovesta tavaroita odottelemaan miehen kotiinpaluuta. pitkään aikaan emme ole terassilla tarenneet istua. ja tuskin istuisimme vaikka olisikin se lämmittäjäkään. ennen vauvan syntymää joimme glögiä. siitäkin on monta kuukautta aikaa.


siksikin kahvipannu tarvitsi villapaidan. jospas sitä näin kevään korvalla alkaisi taas istumaan. kun pihalla näkee jo toisen ilman kynttilänvaloakin. ja kuten eilen sanoin, sain kutsun ystäväni luokse neulomaan. muutama tunti tässä meni virkatessa. vaikkakin loput siitä kotona ennen unta. olipas virkistävä ilta. ja väritkin.

piirsin ennen lähtöäni elloksen kirjekuoresta kaavat. se vain pannun ympärille. että tiedän minkä kokoisen teen. yhden ison kappaleen vain. johon jätin kolot kahvojen kohdalle. kaksi lankaa yhtä aikaa. valkoinen ja värikäs. viitoskoukulla.. sitten ylhäältä ja alhaalta ympyräksi. silkkinauhalla keskeltä kiinni. eipä menetä pannu lämpöään niin hetkessä. aamulla näytti ihan elämän väripilkulta. "äitin koristekannu" tokaisi neiti.

2 kommenttia:

Yöttö kirjoitti...

Samoilla linjoilla mennään, pannulle lämmitintä väsäsin miekin. Ulkokahvit alkoivat kiehtoa, kun niistä kirjoitit :)

larppa aliisa kirjoitti...

ja ihana olikin. kävin kurkkaamassa. minä kun en oikein ompelutaitoinen ole. useita tildakirjoja silti olen hankkinut. niitä katselemalla saa mieleen harmoniaa ja virkkausideoita kuitenkin! kiitos kommenteista. lämmittivät.