joskus loistoideat tulevat heti aamulla. jos mies istuu lattialla ja katselee lapsena keräämiään tarroja. tietty se esitteli niitä keijukorvalle, etsivät lentokonetarraa. ettei se ihan lamaannusta ollut. mutta silti. niinpä sanoin, että otappa tuo eteinen asiaksesi. ja sitten se aloitti. vaikka nehän paisuu nuo projektit. tämäki. nyt on seinää purettu. uusi ulko-ovi tilattiin jo eilen.
ja pikkuherra sitten perässä. olis halunnu kompastella naulaisiin listanpätkiin. ja muutenki. vaikka voisiko olla pelottavampaa, kuin narskahtava ääni. kun naulaisia karmeja revitään irti. mutta että tämä on nyt aloitettu. saa nähdä kauanko kestää, että saamme paraatieteisen. valoa lisääntyi jo nyt. tilavammaltakin tuntuu.
ja niinpä ruvettiin me tytötkin puuhommiin. maalaamaan levyjä ja tekemään korutelineitä. neidille sitten ihan vain naulalla koukut. että saa paksut helmet laitettua. itse valitsi okran väriksi. maalasi suurimmaksi osaksi. pitäisi laittaa se tekemään taulujakin. alkaa keskittymiskykyä olemaan jo hieman. sellainen pyryharakka se on aina ollu. ja korutelineet äkkiä vain kuvasin tuossa eteisen seinällä.. se vielä odottaa purkua. ehkä ensiviikolla sanomme sille heippa.
omaan korulevyyni laitoin korsettihakasista koukkurivin. ja ei sellaisen sisään kovin paljoa mahdu. korut taitavat viedä paljon tilaa. tuohon änkesin 9 ketjua. montakohan tollaista pitäis tehdä, että kaikki korut saisi paikkansa. ehkä laitan kaikki helmet ja paksut korut laatikkoihin. ettei peitä seiniä. oon vain huomannut, että paremmin se koru lähtee kaulaan jostain näkösältä. (tänään ei teksti kulje. mutta onki ollu toimintapäivä. nyt meen maustamaan kanaa, kohta grillataan.)
2 kommenttia:
Tänne oli pakko jäädä lukijaksi, ihana ja niin erilainen tapa katsella mailmaa:)
Ilona
ihanaa, että halusit jäädä. tervetuloa kovasti. kävin vasta pikavisiitillä sanoissasi. palaan kyllä.
Lähetä kommentti