miten paljon iloa. miten paljon sotkua. miten paljon työtä. mutta edistyy se. tunti tunnilta. ja kun se on valmis alkaa minulla jouluvalmistelut. ihanaa tuntea puinen lattia jalkojen alla. vaikka se olisikin täynnä nappia ja helmiä ja lankoja ja vaikka mitä. mutta että joskus romuvarastosta kuoriutuu mun oma huone. sellainen jossa jokaiselle on paikka. nyt koneet pyöriköön viimeiset kangaspakat valmiiksi. saan niille perjantaina uuden kaapin. oi tätä iloa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti